torstai 5. tammikuuta 2017

Eino Leino: Vapauden kirja

Eino Leino: Vapauden kirja. 1918

Ensimmäinen Kirjojen Suomi/ 101 kirjaa - kirja luettu! Halusin alottaa vanhemmasta päästä, ajattelin että olisi kiinnostavaa edetä kirjojen mukana historiassa, tarkastella mielen maisemien muutosta kronologisesti. Perfektionistipuoli minusta haaveili täsmällisestä aikajärjestyksestä, mutta vuoden 1917 kirja ei jostain syystä latautunut kunnolla puhelimeni lukuohjelmaan, joten siirryin seuraavaan. Ensimmäinen kerta muuten, kun luin kokonaisen kirjan puhelimellani. Se oli ihan sujuvaa, ja on ihan mahtavaa, että nämä kaikki 101 kirjaa ovat kaikkien saatavissa myös sähköisessä muodossa, mutta ei sähköinen kirja minulle kyllä korvaa paperista.

Eino Leinon runokokelma Vapauden kirja on koottu Suomen juuri itsenäistyttyä, sisällissodan melskeissä. Erittäin kiinnostava oli myös runoilijan esipuhe, jossa hän kommentoi sotaa. Itse runot ovat parikymmenen vuoden ajalta ja ne on järjestelty kuvaamaan Suomen historiaa muinaisista, myyttisistä sankarajoista julkaisuajan nykyhetkeen eli vuoteen 1918 asti.

Mukana on monenlaisia runoja, paljon yhteiskunnallisia ja poliittisia, mutta myös luontokuvauksia. Mukaan mahtui paatoksellista isänmaallisuutta, mutta myös syvällistä ihmisyyden ja suomalaisuuden pohdintaa. Ennen kaikkea luin tätä runokokoelmaa siitä näkökulmasta, millaisen kuvan se antoi historiasta - tarkemmin sanoen siitä, miltä Suomen historia näytti vuoden 1918 näkökulmasta.

Loppuun vielä sitaatti:

- -
Eri lahjoja meille Luojamme soi
kuka paljon sai, kuka vähän,
mut yhtä lahjakas olla voi
kukin toistansa lempimähän.
Ja muita jos enemp' on yhdelle suotu,
se yksi muiden on suojaksi luotu
ja avuksi veljien heikompain.
Ole hyvä, oi kansani, ain!
--
 Eino Leino: Päivän poika


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti