sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Aravind Adiga: Viimeinen mies

Hei taas pitkästä aikaa. Ensin hieman haastekuulumisia. Teemakuukaudet ei oikein ole sujunut. En ole ylipäätään lukenut paljon mitään enkä varsinkaan valitsemieni teemojen mukaan. Helmikuussa sentään luin pari matkakirjaa, mutta sen jälkeen teemat ovat unohtuneet. Taidan hylätä teemakuukaudet tältä vuodelta ja lukea vaan ihan mitä huvittaa.

Tämän vuoden lukemisia on vähyyden lisäksi leimannut se, että ne harvat kirjat, joita olen lukenut, ovat olleet tietokirjoja tai muuten nonfiktiota, kuten matkakertomuksia. Vuoden ensimmäiset kaunokirjat tuli luettua nyt huhtikuussa.

Sain viimein loppuun uudenvuodenpäivänä aloittamani Viimeisen miehen (Aravind Adiga). Hassua kyllä, vaikka luin kirjaa superhitaasti, se ei silti tuntunut tylsältä tai siltä, että tipahtaisin juonesta pois. Aina kun kirjan kannet avasin, olin hetkessä Intiassa, Mumbain ihmisvilinässä, Vishram-taloyhtiön värikkään asukasjoukon luona.

Viimeinen mies sijoittuu Mumbaihin, slummin lähelle, niin sanotulle kasvualueelle. Vishram-taloyhtiö on vanha ja vähän ränsistynyt, ja sen asukkaat ovat erilaisuudestaan huolimatta hitsautuneet melko toimivaksi yhteisöksi. Tilanne kuitenkin muuttuu, kun rakennuttaja tekee tarjouksen asunnoista. Hän haluaa purkaa talon ja rakennuttaa tilalle uuden hienostorakennuksen. Asukkaille on luvassa sievoinen summa rahaa, mutta kaupan ehtona on se, että kaikki myyvät asuntonsa. Kun kaikki eivät olekaan tähän halukkaita, asukkaat alkavat kääntyä toisiaan vastaan ja ihmisluonnon kurjimmat puolet nousevat esiin.

Viimeinen mies on erinomainen kirja. Se kuvaa elävästi Intiaa, sen monia uskontoja ja kulttuureja, kasvavaa suurkaupunkia. Se on myös erinomainen kuvaus ihmisluonnosta: Mikä saa ihmiset pyörtämään periaatteensa, tekemään tekoja, joita olisi pitänyt aiemmin halveksittavana? Ja kuinka ihminen perustelee itselleen oikeastaan olevansa kuitenkin hyvä ja kunniallinen ihminen. Yhteisön dynamiikka on kuvattu kirjassa hienosti.


Aravind Adiga: Viimeinen mies. Avain, 2011.
Englanninkielinen alkuteos: Last Man in Tower
Suomentanut Heikki Karjalainen


2 kommenttia:

  1. Samaa mieltä, Viimeinen mies on minustakin erittäin oivallinen teos. Pidän kyllä Adigan muistakin teoksista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle tämä oli ensimmäinen Adiga, mutta ei varmastikaan viimeinen, sillä pidin kovasti kirjoitustyylistä.

      Poista