torstai 19. joulukuuta 2013

Joulusiivous

Hei taas, hengissä ollaan täälläkin blogissa. Viime aikoina lukeminen on ollut vähän nihkeää ja bloggaaminen vielä nihkeämpää. Aloitettujen mutta kesken jääneiden kirjojen pinojen on harvinaisen suuri. Työkiireet, mikä ikävä tekosyy. Marraskuu, vielä ikävämpi. Ai, se meni jo? Mitä, onko ensi viikolla joulu?

"Siivotakseni pöytää" kirjoittelen tähän muutaman sanan bloggaamatta jääneistä kirjoista.

Udozinma Iweala: Ei kenenkään lapset. Gummerus, 2007.
Alkuteos: Beasts of No Nation, 2005. Suomentanut Tero Valkonen.

Intensiivinen kuvaus 9-vuotiaasta lapsisotilaasta Agusta jossain Länsi-Afrikassa. Huomattavinta tässä kirjassa on kiinnostava minäkertojan kertojanääni. Tästä olisi ollut enemmänkin sanottavaa, mutta ajattelin, että olisin kirjoittanut samalla toisesta samanaiheisesta kirjasta, jossa siinäkin on persoonallinen lapsikertojan ääni (Ahmadou Kourouma: Ei Allahin tartte), mutta se on niitä keskenjääneitä kirjoja...


Kyllikki Villa: Koipitoipilas. Runoja. Like, 2009.

Kyllikki Villan runot ovat huippuja. Suosittelen tutustumaan. Eniten olen tähän mennessä tykännyt kokoelmasta Ei eilistä, ei huomista, mutta Koipitoipilas on taattua laatua sekin.

Heli Laaksonen & Elina Warsta: Aapine. Otava, 2013.

Heli Laaksosen runot ovat aina hauskaa luettavaa, mutta Aapisessa ihastelin erityisesti Elina Warstan upeita kuvituksia, jotka lisäävät aakkosista kirjoitettujen runojen nautittavuutta.

Aleksi Delikouras: Nörtti - New Game. Otava, 2012.

Tämä on se ihmeteos, jolla saa yläasteikäisen pojan, joka "ei oo ikinä lukenut yhtään kirjaa" lukemaan sen ensimmäisen. Taivaanlahja siis. Minustakin kirja oli ihan hauska, vaikken taida ihan kohderyhmään kuulua.

Jussi Perälä: Ikuinen säätö. Helsingin huumemarkkinat. Like, 2013.

Kiinnostava tietoteos Helsingin huumemaailmasta. Kirjoittaja on tehnyt aiheesta väitöskirjan, joka pohjautuu tiiviiseen kenttätutkimukseen Helsingin huumepiireissä.

Kari Hotakainen: Luonnon laki. Siltala, 2013.

Hotakainen on lempikirjailijoitani, hänen sanansa asettuvat juuri oikein paperille. Luonnon laki oli odotettu uutuus. Kiinnostava aihe, luotettavan laadukas toteutus, sanoma asiaa. Huikeuksiin ei päästä niin kuin Ihmisen osassa, mutta silti erittäin hyvä teos.

Elina Hirvonen: Afrikasta. Muistiinpanoja vuosilta 2007-2009. Avain, 2010.

Kokoelma Elina Hirvosen kolumneja, jotka on alun perin kirjoitettu Vihreä Lanka -lehden blogiin. Näitä oli kiinnostava lukea, sopivat erityisesti luettavaksi vähän kerrallaan, silloin tällöin. Tämä oli pitkään "poimintakirjani", jonka otin käteeni aina, kun oli muutama minuutti aikaa lukea, mutta ei enempää. Siinä ehti hyvin lukaista yhden tai kaksi kolumnia.


No niin. Nyt on siivottu vähän pöytää joulua varten. Seuraavaksi aion poistaa kirjanmerkit liian pitkään kesken olleiden kirjojen välistä (jos palaan niihin uudelleen, aloitan alusta), valikoida muutaman hyvän kirjan joululukemiseksi ja relata. Huomenna alkaa joululoma, joka tulee kyllä tarpeeseen.

Afrikan tähti -haaste kootaan vuodenvaihteessa, palaan siihen sitten erillisessä postauksessa. Lukuaikaahan on vuoden loppuun asti, vielä ehtii!

Tässä vaiheessa toivotan kuitenkin jo kaikille lukijoille oikein hyvää joulua!


1 kommentti:

  1. Hyvä vinkki tuo kirja pojalle, joka ei ole lukenut yhtään kirjaa :)

    VastaaPoista