sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Karl Ove Knausgård: Taisteluni - Ensimmäinen kirja

Luin Karl Ove Knausgårdin suurteoksen ensimmäisen osan jo heinäkuussa, mutta jostain syystä en ole saanut vielä kirjoitettua siitä mitään. Mitä kirjoittaa kirjasta, josta on kirjoitettu niin paljon? Jotain pitäisi kuitenkin, sillä minulle tämä kirja on ollut yksi tämän vuoden suuria elämyksiä.

Taisteluni alkaa ehkä hienoimmalla koskaan kirjoitetulla kuolemakuvauksella. Alun luettuani olin jo melkoisen vakuuttunut teoksesta ja päättänyt lukea kaikki sarjan kuusi osaa. Knausgård kuvaa melkein piinallisen yksityiskohtaisesti melkein kaikkea, sanat virtaavat ja pysähtelevät, kieli käyttäytyy kuin elävä olento. Kerronta hypähtelee sinne tänne, välillä kuvaten arkisia asioita mahdollisimman tarkasti, välillä pysähtyen filosofoimaan.

Kirjan päähenkilö on Knausgård itse, tai sanojen luoma fiktiivinen kuva hänestä. Kirjailija kuvaa säälimättömän rehellisesti omaa ja läheistensä elämää kirjassaan. Tämä on tehnyt hänestä kohukirjailijan ja nostanut keskustelun siitä, saako kirjailija käyttää oikeiden ihmisten elämää kirjallisena materiaalina. Minulle käännöskirjallisuus loi riittävän fiktion muurin; kirjan henkilöt ovat yhtä minulle yhtä epätodellisia kuin minkä tahansa romaanin hahmot. Silti yksi kiehtovista asioista tässä kirjassa on tasapainottelu omaelämäkerran ja romaanin välillä. Kaunokirjallisuutta tämä ehdottomasti on, mutta mikä on se piste, missä todellisuus muuttuu taiteeksi? (Vähän aikaa sitten tosin opin, että tällaista kirjallisuutta nimitetään usein autofiktioksi. Aina oppii uutta.)

Sisällöllisesti Ensimmäinen kirja käsitteli paljon vaikeaa isäsuhdetta ja päähenkilön nuoruusvuosia. Isän kuolema, sen herättämät ristiriitaiset tunteet, nuoruuden kasvukivut, kaikenlaista löytyi. Taisteluni ei päästä helpolla vaan paljaudessaan ja intiimiydessään laittaa lukijankin kohtaamaan oman itsensä. Samaan aikaan ihastelin kirjan kieltä ja muotoa. Lukukokemus oli jopa hurja. Niin hurja, että en vielä ole uskaltanut tarttua hyllyssä odottavaan Toiseen kirjaan, vaikka koko sarjan ehdottomasti haluankin lukea. Tuntuu kuitenkin, että se vaatii ympärilleen tilaa ja keskittymistä, joten säästelen sitä sopivaan hetkeen.

Karl Ove Knausgård: Taisteluni - Ensimmäinen kirja. Like, 2013. (Miki)
Alkuteos: Min kamp. Første bok, 2009.
Suomentanut Katriina Huttunen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti