maanantai 15. heinäkuuta 2013

Pepetela: Koiran tarina

Pepetela: Koiran tarina. Like, 1991. 
Portugalinkielinen alkuteos: O Cão e os Calús, 1985.
Suomentanut Jarna Piippo.

Afrikan tähti -haasteen myötä löysin tämän kirjan, joka edustaa angolalaista kirjallisuutta. Kirja koostuu pienistä tarinoista, joita kaikkia yhdistää saksanpaimenkoira, joka liikkuu mielensä mukaan Luandassa, valiten aina hetkeksi uuden isännän tai emännän ja lähtien valitsemallaan hetkellä jatkamaan matkaa. Kehyskertomuksena on kirjailija, joka on kerännyt näitä tarinoita koirasta ja koostanut ne yhteen. Miksi? Se ei oikein selviä, ainakaan minulle.

Kirja kuvaa siirtomaavalta-ajan jälkeistä Angolaa, ja koiran mukana pääsemme katselemaan sitä monelta puolelta. Kirjassa tuntuu olevan paljon symboliikkaa, joka ei kuitenkaan täysin avaudu minulle. Saksanpaimenkoiran tulkitsin jotenkin liittyvän siirtomaa-aikoihin (kirjassa mainitaan usein, että siirtomaaisännät käyttivät juuri saksanpaimenkoiria poliisikoirina), lisäksi delfiinillä on jotakin merkitystä (ehkä se on jokin haihtuva unelma, jota me ihmiset elämässämme tavoittelemme koskaan sitä saavuttamatta). Ja bougainvillea, joka kasvaa kasvamistaan tukahduttaen vähitellen punamarjaisen köynnöksen. Koira vihaa bougainvilleaa.

Kirja oli omalla tavallaan hyvin kiinnostava, mutta ohuudestaan huolimatta (157 s.) sen lukeminen kesti kauan. En vain saanut kiinni siitä. Nautin kuitenkin absurdeista tilanteista, joita koira aiheutti ja tavallaan siitäkin, että kirjan symboliikka heilui siellä ymmärrykseni rajamailla. Vähän sama olo kuin joskus runoja lukiessa. Mutta nyt kun olen viimein kirjan lukenut, tuntuu, että olisin osannut lukea enemmän kirjan taakse, eli olisin tiennyt enemmän 1980-luvun Angolasta. Ehkä se olisi auttanut ymmärtämään kirjaa paremmin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti