keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Erlend Loe: Hiljaiset päivät Nigellan lumoissa

Erlend Loe on yksi suosikkikirjailijoistani. Supernaiivi valloitti joskus aikoinaan minut täysin, ja siitä alkaen olen yleensä lukenut kaikki Loen kirjat, joihin olen törmännyt. Supernaiivin lisäksi suosikkejani on Volvon kuorma-autot.

Tulin hyvälle tuulelle, kun huomasin tämän Loen, jota en ollut vielä lukenut. Nimikin kuulosti hauskalta: Hiljaiset päivät Nigellan lumoissa. Nigella on tietysti tv-kokki Nigella Lawson.

Kirja kertoo Telemannin perheestä, joka lomailee Garmisch-Partenkirchenissä. Lomalla selvitellään tietysti perheen sisäisiä välejä. Vaimo Nina on sitä mieltä, että hänen miehensä vain unelmoi Nigellasta, eikä kauhean väärässä olekaan. Mies Bror Telemann on dramaturgi, ja kaikkein mieluiten hän ajattelee vain teatteria (ja Nigellaa). Ihmissuhteita selvitellään kärjistymiseen asti Loen naiivilla tyylillä. Perheen lapset eivät nouse kovin merkittävään rooliin, mutta heitä on kolme.

Loen naiivi tyyli ei petä vaan jaksaa naurattaa ainakin minua, vaikka Hiljaiset päivät Nigellan lumoissa ei ihan suosikkeihini nousekaan Loen tuotannossa. Kerronta etenee pitkälti Ninan ja Telemannin vuoropuheluna, jota ei ole merkitty muuten kuin kirjoittamalla uusi repliikki alkamaan uudelta riviltä. Välillä oli hankala erottaa, kuka nyt sanoi mitäkin. Nopealukuisen se silti teki kirjasta, sillä yhdellä sivulla ei välttämättä ollut kovin paljon tekstiä.

Erlend Loe: Hiljaiset päivät Nigellan lumoissa. Johnny Kniga, 2011. 
Alkuteos: Stille dager i Mixing Part, 2009. 
Suomentanut Outi Menna. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti