tiistai 26. helmikuuta 2013

Joel Haahtela: Tule risteykseen seitsemältä

Voi pettymysten suma!

Joel Haahtela on ehkä yksi kirjablogimaailman hehkutetuimmista kirjailijoista. Yksi toisensa jälkeen Haahtela tuntuu saavan uusia faneja. Minä pääsin kerran kuuntelemaan, kun Haahtela puhui, ja olin vaikuttunut (lue: ihastunut) ja varma, että pitäisin myös Haahtelan kirjoista. Miten kaunosieluinen mies!

Viime vuonna luin ensimmäisenä Haahtelanani Traumbachin. Pidin kirjasta, ja jotkin lauseet suorastaan vaativat pysähtymään ja maistelemaan. Traumbach ei kuitenkaan vielä tehnyt minusta suurta fania, vaan ajattelin, että Haahtelalla on varmaan vielä parempaakin tarjolla.

Nyt tartuin seuraavaan Haahtelaan. Tule risteykseen seitsemältä valikoitui luettavaksi sen vuoksi, että se sijoittui Portugaliin ja olin menossa Portugaliin matkalle. Mutta ei. En päässyt sisälle. Ihan ok, sanon loppuarviokseni, mutta tämä tuntui tahmealta ja tekotaiteelliselta. Haahuilua, päämäärättömyyttä, merkityksettömiksi jääviä alkuja. Kaikki tapahtumat tuntuvat jäävän irrallisiksi, odotan, että loppu sitoisi ne jotenkin yhteen, mutta ei. Rakkaustarina lähinnä ärsytti. Lisäksi tuntuu, että tähän on ängetty suunnilleen kaikki Portugali-kliseet. Erilaisia yksityiskohtia tiputellaan puolihuolimattomasti miljöön luomikseksi, mutta minusta tuntui, kuin olisin lukenut tekstiä, joka on syntynyt siten, että ensin on tehty lista Portugaliin liittyvistä asioista ja sitten ujutettu ne tekstiin.

Muutama kohta nousee sentään minulle merkitykselliseksi. Kun meri nousee hukuttamaan kylää, ja lopun köysiratakokeilu. Niissä on jotain.

Ehkä luin kirjan väärässä mielentilassa, ehkä liian pienissä pätkissä. En tiedä. Haahtela-fanit, kertokaapa nyt, oliko tämä vain epäonnistunut kirjavalinta? Mikä on suosikkinne Haahtelan tuotannossa? En nimittäin halua vielä luovuttaa. Minkä kirjan ottaisin Haahtelalta seuraavaksi luettavaksi?

Joel Haahtela: Tule risteykseen seitsemältä. Otava, 2002. 


4 kommenttia:

  1. Harmi ettei uponnut! Tämä on yksi ehdottomista suosikeistani Haahtelan tuotannossa... Mutta eihän Haahtelakaan kaikille sovi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se on. Mutta kokeilen vielä ainakin yhden Haahtelan verran... Traumbachista kuitenkin tykkäsin.

      Poista
  2. Pekka on oikeassa, Haahtela ei varmasti sovi kaikille. Hänen tuotantonsa tuntuu jakavan lukijansa faneihin ja niihin, jotka eivät ihastu. Ja niin on hyvä, ainakin omasta mielestäni. :)

    Omia suosikkejani ovat Elena ja Perhoskerääjä. Traumbach oli minulle pieni pettymys, mutta Tule risteykseen seitsemältä -romaanista pidin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä kokeilen Elenaa seuraavaksi, sitä tuntuu moni kehuneen. Myös Katoamispiste kiinnostaa minua, se löytyy omasta hyllystäkin.

      Poista