perjantai 17. elokuuta 2012

Kajsa Ingemarsson: Keltaisten sitruunoiden ravintola


Kajsa Ingemarsson: Keltaisten sitruunoiden ravintola. Otava, 2007.
Alkuteos Små citroner gula, 2004. 
Suomentanut Sanna Manninen.

Joku suositteli joskus ja kirjan nimi kuulosti hauskalta, joten Keltaisten sitruunoiden ravintola päätyi luettavien listalle, vaikka en oikeastaan edes tiennyt millainen kirja on kyseessä. Kirja tarttui mukaan antikvariaatin alennushyllystä kahdella eurolla.

Keltaisten sitruunoiden ravintola paljastui pian melko kevyeksi viihdekirjallisuudeksi, mutta ihan viihdyttäväksi sellaiseksi. Vietin ihan mukavan päivän kirjan parissa. Pääosassa on ravintola-alalla työskentelevä tukholmalainen Agnes, joka saa potkut työstään sen jälkeen, kun hänen pomonsa on lähennellyt häntä. Samaan aikaan musiikkorenttupoikaystävä jättää ja kaikki tuntuu muutenkin menevän pieleen. Uusi naapurikin ärsyttää. Kunnon töitä ei tunnu löytyvän, kunnes entinen työkaveri pyytää Agnesia mukaan uuteen ravintolaan, jota on perustamassa.

Mukana on erilaisia ihmissuhdekuvioita ja uuden yrityksen kamppailua tullakseen kannattavaksi. Mitään erityisen yllättävää kirjasta ei löydy - suurimman osan juonenkäänteistä lukija arvaa hyvissä ajoin etukäteen. Ensimmäisten sivujen raiskausyritystä lukuunottamatta kirjassa on mukava tunnelma. Suurin osa hahmoista on mukavia, ja ikävät tyypit ovat yksioikoisen ikäviä ja helposti inhottavia. Ennalta-arvattavuudesta ja tietynlaisesta yksioikoisuudesta huolimatta tämä oli mielestäni ihan mukava kirja.

Tavallaan tämä kirja oli mielestäni vähän kuin sen kuvaama ravintola. Yksinkertainen, panostaa tuttuihin perusaineksiin ja varmoihin kortteihin, mutta tekee sen pirteästi ja hyvin. Sopii kevyeksi ateriaksi tai välipalaksi, vaikkei mitään ihmeellistä tarjoakaan.

2 kommenttia:

  1. Joskus muinoin luin naistenlehdestä arvostelua, jonka mukaan tämä olisi ollut suunnilleen vuoden kirjatapaus. Unohdin kirjan, mutta ilmeisesti en ole kuitenkaan mitään maailmaa mullistavaa menettänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta tämä oli ihan raikas ja kiva viihdekirja, sympaattinen, mutta ei tosiaan ehkä maailmaa mullistava. Paljon se on ilmeisesti myynyt aikoinaan. Suosittelen tätä ihan lämpimästi, jos haluaa jotain mukavaa ja melko kevyttä luettavaa. Hyvä maku tästä jäi, vaikkei se unohtumattomimpiin lukukokemuksiin nousekaan.

      Poista