sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

István Örkény: Minuuttinovelleja

Ateena, 2002. Suomentanut Juhani Huotari.

Örkény on yksi lempikirjailijoistani. Varsinkin Minuuttinovelleissa on sitä jotakin. Tämä ei siis ollut suinkaan ensimmäinen kerta, kun tämän kokoelman luin läpi, mutta hyviltä nämä tuntuivat edelleen. Kyseessä on valikoima, kaikki minuuttinovellit eivät edes käänny suomennettavaksi. Tänä vuonna on muuten kulunut 100 vuotta Örkényn syntymästä, ja tästä nyt lukemastani kokoelmasta ilmestyy laajennettu versio 100 minuuttinovellia. Jee! Pakko hankkia! Olen vuosikaudet harmitellut, etten ostanut suomennettuja Minuuttinovelleja silloin, kun teos oli tarjolla kaupoissa, mutta nyt voin korjata vahingon. Unkariksikin nämä löytyvät hyllystäni (Egyperces novellák).

Pieni sivupolku: Helsingin kirjamessujen teema ensi syksynä on Unkari. Tänä vuonna julkaistaan myös paljon unkarilaista kaunokirjallisuutta suomeksi, ja ilmeisesti myös Unkaria käsittelevää tietokirjallisuutta. Nagyon jó!

Mitä ovat minuuttinovellit?

"Oheiset novellit ovat kaikessa lyhykäisyydessään täysipainoisia kirjoituksia. Niiden hyviin puoliin kuuluu, että säästyy aikaa, kun niihin ei tarvitse keskittyä viikkokausia tai kuukausia. Lukekaamme yksi Minuuttinovelli sillä aikaa kun keitämme löysiä munia tai odotamme vastausta puhelimeen (mikäli numero tyyttää varattua).  - -  Jos et ymmärrä novellia, lue se uudelleen. Mikäli et vieläkään ymmärrä, on vika novellissa. Ei ole olemassa tyhmiä ihmisiä, on vain huonoja Minuuttinovelleja!"


Tämä lainaus on kokoelman avaavasta tekstistä Käyttöohje. Miten vapauttavaa! Novellit todella ovat lyhyitä, nopeasti luettuja, mutta tiiviydessään suorastaan mestarillisia. Ne ovat absurdeja, groteskeja, hupaisia ja välillä myös aika järkyttäviä, sillä ne paljastavat tämän maailman absurdiuden ja julmuuden. Pidän esimerkiksi novelleista Mitä groteski on, Näyttelijän kuolema, Jakomielinen tulppaani, Huokauksen väärtti oodi, Kansalaiset!, Tyhjä sivu, Valinnanvaraa, Koti, Oppikaa vieraita kieliä, Pelon suhteellisuus... Otsikot ovat Minuuttinovelleissa olennainen osa, monesti ne avaavat tekstin jujun lukijalle.

Örkényn novelleissa pääsee tutustumaan mm. jakomielitautiseen tulppaaniin, joka tekee itsemurhan heittäytymällä ikkunalaudalta ja näyttelijään, joka kuolemansa jälkeen hoitaa kuitenkin iltanäytännön, esittäen erityisen eläytyen kuolinkohtauksen, mutta kieltäytyen iltapalasta, koska hänellä on ollut "rankka päivä". Asiat ovat monesti nurin kurin, kuten novellissa Mitä groteski on, jossa tarkastellaan maailmaa ylösalaisin.

Tällä kirjalla osallistun Ikkunat auki Eurooppaan -haasteeseen.


2 kommenttia:

  1. Mä olen lukenut tämän kirjan joskus ja tykkäsin, niin hyvä jos näitä on tulossa suomeksi lisää! :)

    VastaaPoista
  2. Oi, olipa kiva lukea juttusi! Minä luin juuri tämän vanhemman version pokkarina, mainioita, absurdeja, kirjoitat hauskasti näistä!

    VastaaPoista