sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Mehis Heinsaar: Epätavallinen ja uhkaava luonto

Alkuteos: Ebatavaline ja ähvardav loodus, 2010. Suomentanut Hannu Oittinen. Kuvittanut Priit Pärn.

Kokoelma kummallisia ja vielä kummallisempia tarinoita. Absurdeja ja kiehtovia muodonmuutoksia, jotka usein tuovat esiin sen ihmisessä piilevän "epätavallisen ja uhkaavan luonnon". Mikä on miehen ja ketun ero? Jos ei osa päättää, mitä tekisi, niin silloin voi kai jakautua moneksi? Kun tylsyys iskee, voi haukotus nielaista koko ihmisen aivan jäljettömiin. Mielenkiintoisia tarinoita, jotka jollain tavoin toivat mieleeni myös Kari Hotakaisen Satukirjan ja Lastenkirjan. Tosin se saattaa johtua Priit Pärnin kuvituksesta. Joka tapauksessa hassuja, outoja, absurdeja tarinoita. Mielenkiintoinen lukukokemus.

lauantai 10. joulukuuta 2011

Diana Wynne Jones: Taikuuden taakka (Chrestomancin maailmat)

Chrestomancin maailmat tuntuvat tarttuvat tämän hetken työkiireissä helpoiten luettavaksi. Kolmannessa osassa palataan taas Kissan tarinaan. Mukaan tulee myös Chrestomancin kylä ja sen keskenään kiistelevät noitasuvut. Edellisistä kirjoista tuttu humoristisen kepeä ote jatkuu tässäkin. Kaksi ensimmäistä Chrestomanci-kirjaa kertoivat oikeastaan saman tarinan kahteen kertaan, mutta tässä päästään jo vähän eteenpäin. Vaikka tällä kertaa Marianne Pinhoe löytää omat taikavoimansa, ja on tässäkin kirjassa mukana niitä muka läheisiä ihmisiä, jotka osoittautuvatkin pettureiksi. Nämä kirjat ovat jokatapauksessa ilahduttava löytö.

sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Muriel Barbery: Siilin eleganssi

Ranskankielinen alkuteos L'Élégance du hérisson, 2006. Suomentanut Anna-Maija Viitanen.

Pariisilaisen hienostotalon juro ovenvartijarouva Renée Michel pitää yllä mielikuvaa tyypillisestä tyhmästä ovenvartijarouvasta, vaikka todellisuudessa on melkoisen sivistynyt esteetikko. Talossa asuu myös kaksitoistavuotias älykkö Paloma Josse, joka on päättänyt tappaa itsensä seuraavana syntymäpäivänään välttääkseen tympeän porvarillisen elämän. Kummankin elämän muuttaa taloon muuttava japanilainen herra Kakuro Ozu.

Siilin eleganssi on viehättävä, haikea ja kaunis kirja. Elämää, kauneutta, taidetta ja kielioppia pohdiskellaan sekä Renéen että Paloman kertojanäänillä. Pienet havainnot, kauneuden ja eleganssin löytäminen sieltä, mistä ei heti odottaisi, jotenkin ilmava sanojen soljuminen. Viehättävää, yksinkertaisesti viehättävää.

Kerrankin myös kirjan kannet tuntuvat olevan täysin sopusoinnussa sisällön kanssa. Kirja on suorastaan suloinen. Tämä kirja kannattaa lukea nautiskellen.

sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Diana Wynne Jones: Tietäjän lapsuus (Chrestomancin maailmat)

Löysin toisenkin osan Diana Wynne Jonesin Chrestomancin maailmat -kirjoja. Tietäjän lapsuus hyppää ajassa taaksepäin Noidan veli -kirjan Chrestomancin lapsuuteen. Tarina on oikeastaan moniltaosin yhtenevä ensimmäisen kirjan kanssa, mutta kyllä tämänkin ihan mielellään luki. No, mutta mitäpä muuta tästä osaisi sanoa?

tiistai 22. marraskuuta 2011

Niall Williams: Niin kuin taivaassa

Alkuteos: As it is in Heaven, 1998. Suomentanut Eva Siikarla.

Irlanti, mielenkiintoisia henkilöhahmoja, musiikkia, rakkaustarina, perheenvälisiä suhteita. Paljon minun mieleiseni kirjan elementtejä. Ja pidinkin kirjasta tavallaan. Eniten pidin ehkä kerrontatavan omalaatuisesta kauneudesta. Kuinka shakkipelista tai puvusta avautui koko elämän kuva. Kirja pyöritteli teemoina kuolemaa, elämää, rakkautta, onnea.

Ihan lukemisen arvoinen kirja siis. Mutta ihan täysin se ei kuitenkaan vakuuttanut. Jokin rakkaustarinassa oli minusta ärsyttävää. En oikeastaan pitänyt Gabriellasta kovin paljon, eikä Stephenistäkään saanut oikein kunnolla otetta. Mutta Stephenin ja Philipin, isän ja pojan suhde oli mielestäni jo paljon mielenkiintoisempi. Kirjan viehätys piilee osittain sen aistivoimaisessa kuvauksessa, mutta toisaalta se tuntui välillä menevän liiallisuuksiin. Osittain vaikuttaa varmaan myös se, että en oikein päässyt kirjan kanssa vauhtiin, vaan lueskelin sitä pienissä pätkissä silloin tällöin. Harkitsin jo jossain vaiheessa, että jätän kirjan kesken, mutta en sitten kuitenkaan malttanut.

Tämä kirja muuten tarttui aikoinaan kirjastosta mukaan ihan sattumalta. Minusta on hauska aina välillä lainata kirjoja, joista ei tiedä etukäteen yhtään mitään. Tähän kirjaan tartuin muistaakseni alun perin siksi, että ajattelin sen liittyvän jotenkin elokuvaan Niin kuin taivaassa (Så som i himmelen), joka on ehkä yksi suosikkielokuvistani. Takakansitekstin lukeminen paljasti toki heti erehdykseni, mutta päätin silti lainata kirjan, sillä se vaikutti mielenkiintoiselta. Ja nyt kun mietin, niin on näillä kahdella teoksella jotain yhteistäkin, ainakin musiikki ja rakkauden vapauttava voima.

sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Diana Wynne Jones: Noidan veli (Chrestomancin maailmat)

Alkuteos Charmed Life, 1977. Suomentanut Marikki Makkonen.

WSOY:n tehtaanmyymälästä tarttui joskus syksyllä tämä kirja mukaan, ajattelin, että annan vaikka kummitytölle tai sen siskolle joululahjaksi. Tänä viikonloppuna tajusin joulun lähestyvän, ja tutkin, mitä on tullut hankittua sellaista, mitä olen ajatellut antaa lahjaksi. Päätin lukaista kirjan läpi ennen paketoimista, ensinnäkin koska se kiinnosti minua ja toiseksi että osaisin paremmin arvioida, kummalle tytöistä sen annan, vai vienkö sen vaan luokkani kirjahyllyyn oppilaiden luettavaksi.

Olen nuorempana ollut melkoinen fantasiakirjallisuuden suurkuluttaja, mutta jostain syystä viime vuosina sen lukeminen on jäänyt vähemmälle. Oikeasti nykyisin helpommin tartun realistisiin, "oikeista ihmisistä" kertoviin kirjoihin (siinä mielessä kun nyt fiktiivisiä ihmisiä voi oikeiksi nimittää). Aikuistumista, ehkä? 

No, mutta oli hauska huomata, että fantasian lumo on kyllä ihan voimissaan. Kirja imaisi mukaansa, se tuli luettua nopsasti yhdessä viikonlopussa. Tarina sijoittuu jonkinlaiseen rinnakkaistodellisuuteen, maailmaan, joka on melkein kuin meidän, mutta ei ihan. Samantapainen maailma, kuin saman kirjailijan teoksessa Liikkuva linna, johon tosin olen tutustunut vain elokuvana, joten kovin tarkkaa vertailua en pysty tekemään. Tässä maailmassa noituus on kuitenkin melko arkipäiväistä, vaikka tietenkään kaikki eivät ole noitia. 

Eric ja Gwendolen jäävät kirjan alussa orvoiksi. Gwendolen on erittäin lupaava noidan alku. Heistä alkaa aluksi huolehtia rouva Sharp, joka pyrkii varmistamaan, että Gwendolen saa hyvän noidan koulutuksen. Pian lapset ottaa kuitenkin huostaansa salaperäinen Chrestomanci. 

Kirjan päähenkilö, Eric Chant eli Kissa on sympaattinen poika, joka suorastaan palvoo aika ikävästi käyttäytyvää isosiskoaan Gwendolenia. Luonnekuvauksissa on paikoitellen jotain synkän aikuismaista: periaatteessa ihan mukavatkin ihmiset saattavat toimia pohjimmiltaan kurjista motiiveista, kuten ahne ja pikkumainen rouva Sharp. Siitä huolimatta tunnelma on enimmäkseen jopa hilpeä, vaikka syvällisiä teemoja käsitelläänkin. 

Mutta vieläkin on päättämättä, päätyykö tämä kirja joululahjaksi vai ei. Kummatkin tytöistä (12- ja 14-vuotiaat) lukevat kumpikin paljon, ja aina kirjoja antaessa minua jännittää se, että ovatko he jo lukeneet niitä. Pitäisi tietysti myös päättää, että kummalle kirjan antaa. Ja kyllä tämä kirja ihan hyvin voisi kotiutua myös minun kirjahyllyyni... Jään pohtimaan.

keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Reko ja Tina Lundán: Viikkoja, kuukausia

On vaikeaa oikeastaan sanoa tästä kirjasta mitään. Paitsi tämä: lue se!

Viikkoja, kuukausia on romaani, mutta sitä on vaikea sellaisena lukea. Se kertoo perheestä, jonka kirjailija-ohjaajaisä sairastuu vakavasti, häneltä löydetään aivokasvain. Teksti etenee vuorotellen miehen ja vaimon kertomana, päiväkirjanomaisesti. Henkilöt on nimetty Akiksi ja Minnaksi, tutut hahmot muusta Reko Lundánin tuotannosta.

Kirja julkaistiin vähän ennen Reko Lundánin kuolemaa. Sitä ennen hän ei ollut sairudestaan paljon julkisuudessa puhunut. Tämä ei ole päiväkirja eikä muistelmat, mutta silti tämä kirja on omalla tavallaan täysin totta. Sairaudestaanhan Reko Lundán vaimoineen kirjoittaa, mutta roolihenkilöiden läpi suodatettuna. Tuntuu turhalta kuitenkaan alkaa miettimään, mikä on romaania ja mikä suoraan Lundánien elämästä.

Miksi tällainen kirja on julkaistu ja miksi se kannattaa lukea: Akin suulla Lundán toteaa:
"Varmaan banaalein syy on, että ammattikirjailija kirjoittaa vain julkaistakseen. Toinen syy on se, että uskon tämän tekstin todistusvoimaan ja tärkeyteen. Ei minulla ole todistushaluja rajan takaa, mutta uskon kirjallisuuteen, uskon ihmisten haluun samastua ja eläytyä..
Kun ihminen yrittää mahdollisimman tarkasti sanoilla kertoa toiselle ihmiselle se mitä hän tuntee ja mikä on hänelle totta, se on mielestäni korkein kommunikaation muoto. Sanojenkin välityksellä voimme päästä niin lähelle toisiamme, että aistimme toistemme toiveet, pelot, uskomukset, rakkauden. Kun sanat muuttuvat tuntemuksiksi, se on kirjallisuutta. Tätä vuorovaikutusta minä haluan olla edistämässä, niin lukijana kuin kirjailijanakin. Se on korkein päämääräni."

maanantai 7. marraskuuta 2011

Eläimellistä menoa

Koska olisi pitänyt tehdä jotain Hyödyllistä ja Tärkeää, juutuin tietysti ajantappopuuhasteluun. Pidän listoista. Asioiden listaaminen on kivaa. Ihan hassujenkin asioiden. Jostain syystä aloin kirjoittaa listaa kirjoista (kaunokirjallisuutta), joiden nimessä esiintyy jokin eläin. Tällaisia tuli mieleen äkkiseltään (ja vähän lukupäiväkirjoja selatessa):


Muriel Barbery: Siilin eleganssi
Mark Haddon: Yöllisen koiran merkillinen tapaus
Aino Kallas: Sudenmorsian
Satu Peltoniemi: Hirvi
C. S. Lewis: Hevonen ja  poika
C. S. Lewis: Velho ja leijona
Daniel Katz: Berberileijonan rakkaus
Joel Haahtela: Perhoskerääjä
Alexander McCall Smith: Kirahvin kyyneleet
George  Orwell: Eläinten vallankumous
John Steinbeck: Hiiriä ja ihmisiä
Astrid Lindgren: Veljeni Leijonamieli
Selma Lagerlöf: Peukaloisen retket villihanhien seurassa
Reidar Jönsson: Elämäni koirana
Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi
Aapeli: Meidän herramme muurahaisia
Arthur Conan Doyle: Baskervillen koira
William Golding: Kärpästen herra
Nicholas Evans: Hevoskuiskaaja
Steven Hall: Haiteksti
Douglas Adams: Terve, ja kiitos kaloista
Arto Paasilinna: Jäniksen vuosi
Arto Paasilinna: Hirtettyjen kettujen metsä
Raisa Lardot: Ripaskalinnut
Marja-Liisa Vartio: Hänen olivat linnut
Harper Lee: Kuin surmaisi satakielen
Jari Tervo: Myyrä
Nick Cave: Kun aasintamma kohtasi herran enkelin
Nicholas Evans: Suden läheisyys
Tuomas Kyrö: Kerjäläinen ja jänis
Maria Gripe: Pörriäinen lentää hämärissä
Christina Andersson: Tiikeri Luukas
Richard Bach: Lokki Joonatan
Mikael Blake: Tanssii susien kanssa
Agatha Christie: Hiirenloukko
Agatha Christie: Viisi pientä possua
Agatha Christie: Totuus Hallavan hevosen majatalosta
Roald Dahl: Rakkaani, kyyhkyläiseni
Sándor Tar: Harmaa kyyhky
Fridrik Erlingsson: Ritari Benjamin Kyyhkynen
John Grisham: Pelikaanimuistio
Anna-Leena Härkönen: Häräntappoase
Pasi Ilmari Jääskeläinen: Lumikko ja yhdeksän muuta
Kiba Lumberg: Musta perhonen
Anton Tsehov: Lokki
Jean M. Untinen-Auel: Luolakarhun klaani
Benjamin Werber: Muurahaiset
P. G. Wodehouse: Outo lintu linnassa

P.S. Tartuin muuten taas uuteen kirjaan, vaikka vanhat ovat kesken. Joskus mulla oli tavoitteena, että olisi vain yksi kirja kerrallaan kesken. Tai edes vain yksi romaani kerrallaan kesken. No, mutta Reko ja Tina Lundánin Viikkoja, kuukausia on odotellut yöpöydällä jo viikkoja, kuukausia. Tarkemmin sanottuna viisi kuukautta, vielä kerran saan lainan uusittua. Aloin vain selailla sitä, mutta oli pakko lukea enemmänkin eteenpäin. Edes tuo lähestyvä kirjaston palautuspäivä ei ole kauhean hyvä syy, sillä sama päivämäärä nakuttaa myös toisessa kesken olevassa romaanissa (Niin kuin taivaassa). Olen muuten ihan kauhea kirjastoasiakas. Lainaan aina innoissani ison pinon mielenkiintoisia kirjoja, sitten en kuitenkaan ehdi lukea niitä ja uusin niitä kerta toisensa jälkeen. Päätinkin tässä yhtenä päivänä, etten lainaa kirjastosta uusia kirjoja, ennen kuin edelliset on luettu alta pois. Täytynee välttää myös kirjastossa käymistä...


sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Kirjallisesti hiljainen viikko

En ole oikein ehtinyt lukea kuluneella viikolla. Niall Williamsin Niin kuin taivaassa on edennyt muutaman luvun, ja se vaikuttaakin ihan kelpo kirjalta - tunnelmalliselta, kauniilta, haikealta. Kirjallisessa lähitulevaisuudessa kuitenkin  taitaa odottaa romaanien sijasta kahdeksasluokkailaisten novelleja ja seitsemäsluokkalaisten kirjakuulusteluja. Työ, tuo elämän suola.

sunnuntai 30. lokakuuta 2011

David Nicholls: Sinä päivänä

David Nichollsin romaanin rakenne on ennen lukemista se juttu. Kirja kertoo Emman ja Dexterin tarinan parinkymmenen vuoden ajalta, aina kertoen saman päivän tapahtumat. Emma ja Dexter tapaavat vähän päälle parikymppisinä, valmistumisjuhlissa, koko elämä edessään. Kahden hyvin erilaisen ihmisen romanssinpoikasesta kasvaa ystävyys, joka kestää ja muokkautuu vuosien kuluessa.

Kirja imaisi minut mukaansa, tarina oli koskettava, päähenkilöihin ehti kiintyä. Ihan hyvä kirja siis. Mutta (miksi kirjoja lukiessa nykyään tulee niin usein tämä mutta?) kirja oli mielestäni aivan järkyttävän masentava! Siinä oli muutamia kirkkaita pisteitä, mutta enimmäkseen minulle jäi sellainen fiilis, että jollakulla meni jatkuvasti kirjassa tosi huonosti. No, ehkä se on se juttu, mikä tekee kirjasta elämänmakuisen. Mutta "mielettömän hauska" kirja ei ollut, vaikka kannessa niin lupailtiinkin. "Riipaisevanhauska" on lähempänä totuutta, mutta oikestaan pelkkä riipaiseva kuvaa mielestäni paremmin tunnelmaa, joka minulle syntyi. Toki hauskuutta kirjassa on varmasti tavoiteltu, mutta minulla nokkeluus jäi apeuden alle.

perjantai 28. lokakuuta 2011

Agatha Christie: Ruskeapukuinen mies

Innostuin viime kesänä lukemaan pitkästä aikaa Christien kirjoja. Lapsena niitä tuli luettua paljonkin, mutta jossain vaiheessa tuli sellainen olo, että mähän oon lukenut nämä kaikki. Mutta nyt kai on sopivasti aikaa kulunut ettei ihan kaikkien loppuratkaisua muista. Ja olen huomannut myös, etten kaikkia olekaan lukenut. Ainakin tämä Ruskeapukuinen mies oli ihan uusi tuttavuus.

Ruskeapukuinen mies ei ole ihan perinteisintä Christietä, vaan vähän jännärimäinen teos palapeliarvoituksen sijaan. Salapoliisia ei ole (ei siis Poirot'ta tai Marplea tällä kertaa). Päähenkilö on nuori seikkailuja janoava tyttö, joka sattuu salaperäisen kuolemantapauksen silminnäkijäksi ja alkaa ottaa siitä tarkemmin selvää.

Kirja oli viihdyttävä,  ei kuitenkaan Christien parhaimmistoa. Murhaajan arvasin ehkä turhan helposti, ratkaisu oli mielestäni hyvin christiemäinen. Ihan mukavaa luettavaa, kuten Christie melkein aina.

torstai 27. lokakuuta 2011

Satoja kirjoja

Keskisuomalainen ei suinkaan ole ainut, joka on julkaissut oman 100 kirjaa -listansa. Itse asiassa KSML on varmaankin saanut inspiraationsa BBC:n listasta, joka näyttää tältä:


1 Pride and Prejudice - Jane Austen 
2 The Lord of the Rings - JRR Tolkien 
3 Jane Eyre - Charlotte Bronte 
4 Harry Potter series - JK Rowling        
5 To Kill a Mockingbird - Harper Lee 
6 The Bible
Wuthering Heights - Emily Bronte 
8 Nineteen Eighty Four - George Orwell
9 His Dark Materials - Philip Pullman
10 Great Expectations - Charles Dickens
11 Little Women - Louisa M Alcott 
12 Tess of the D’Urbervilles - Thomas Hardy
13 Catch 22 - Joseph Heller 
14 Complete Works of Shakespeare
15 Rebecca - Daphne Du Maurier
16 The Hobbit - JRR Tolkien
17 Birdsong - Sebastian Faulk
18 Catcher in the Rye - JD Salinger
19 The Time Traveler’s Wife - Audrey Niffenegger
20 Middlemarch - George Eliot
21 Gone With The Wind - Margaret Mitchell
22 The Great Gatsby - F Scott Fitzgerald
24 War and Peace - Leo Tolstoy
25 The HitchHiker’s Guide to the Galaxy - Douglas Adams
26 Brideshead Revisited - Evelyn Waugh
27 Crime and Punishment - Fyodor Dostoyevsky
28 Grapes of Wrath - John Steinbeck
29 Alice in Wonderland - Lewis Carroll
30 The Wind in the Willows - Kenneth Grahame
31 Anna Karenina - Leo Tolstoy
32 David Copperfield - Charles Dickens
33 Chronicles of Narnia - CS Lewis
34 Emma -Jane Austen
35 Persuasion - Jane Austen
36 The Lion, The Witch and the Wardrobe - CS Lewis
37 The Kite Runner - Khaled Hosseini
38 Captain Corelli’s Mandolin - Louis De Bernieres
39 Memoirs of a Geisha - Arthur Golden
40 Winnie the Pooh - A.A. Milne
41 Animal Farm - George Orwell
42 The Da Vinci Code - Dan Brown
43 One Hundred Years of Solitude - Gabriel Garcia Marquez
44 A Prayer for Owen Meaney - John Irving
45 The Woman in White - Wilkie Collins
46 Anne of Green Gables - LM Montgomery
47 Far From The Madding Crowd - Thomas Hardy 
48 The Handmaid’s Tale - Margaret Atwood
49 Lord of the Flies - William Golding
50 Atonement - Ian McEwan
51 Life of Pi - Yann Martel
52 Dune - Frank Herbert
53 Cold Comfort Farm - Stella Gibbons
54 Sense and Sensibility - Jane Austen
55 A Suitable Boy - Vikram Seth
56 The Shadow of the Wind - Carlos Ruiz Zafon
57 A Tale Of Two Cities - Charles Dickens
58 Brave New World - Aldous Huxley
59 The Curious Incident of the Dog in the Night-time - Mark Haddon
60 Love In The Time Of Cholera - Gabriel Garcia Marquez
61 Of Mice and Men - John Steinbeck
62 Lolita - Vladimir Nabokov
63 The Secret History - Donna Tartt
64 The Lovely Bones - Alice Sebold
65 Count of Monte Cristo - Alexandre Dumas
66 On The Road - Jack Kerouac
67 Jude the Obscure - Thomas Hardy
68 Bridget Jones’s Diary - Helen Fielding
69 Midnight’s Children - Salman Rushdie
70 Moby Dick - Herman Melville
71 Oliver Twist - Charles Dickens
72 Dracula - Bram Stoker
73 The Secret Garden - Frances Hodgson Burnett
74 Notes From A Small Island - Bill Bryson
75 Ulysses - James Joyce
76 The Inferno - Dante
77 Swallows and Amazons - Arthur Ransome
78 Germinal - Emile Zola
79 Vanity Fair - William Makepeace Thackeray
80 Possession - AS Byatt
81 A Christmas Carol - Charles Dickens
82 Cloud Atlas - David Mitchell
83 The Color Purple - Alice Walker
84 The Remains of the Day - Kazuo Ishiguro
85 Madame Bovary - Gustave Flaubert
86 A Fine Balance - Rohinton Mistry
87 Charlotte’s Web - E.B. White
88 The Five People You Meet In Heaven - Mitch Albom
89 Adventures of Sherlock Holmes - Sir Arthur Conan Doyle
90 The Faraway Tree Collection - Enid Blyton
91 Heart of Darkness - Joseph Conrad
92 The Little Prince - Antoine De Saint-Exupery 
93 The Wasp Factory - Iain Banks
94 Watership Down - Richard Adams
95 A Confederacy of Dunces - John Kennedy Toole
96 A Town Like Alice - Nevil Shute
97 The Three Musketeers - Alexandre Dumas
98 Hamlet - William Shakespeare (contained within the complete works)
99 Charlie and the Chocolate Factory - Roald Dahl
100 Les Miserables - Victor Hugo

BBC:n lista on tietenkin englanninkielisen kulttuurialueen lista, joten Keskisuomalaisen lista sopii siinä mielessä suomalaisille lukijoille. Myös Iltasanomat on tehnyt oman listansa, se on tällainen: 



1. Aapeli: Siunattu hulluus 
2. Adams Douglas: Linnunradan käsikirja liftareille
3. Aho Juhani: Rautatie
4. Atwood Margaret: Sokea surmaaja
5. Austen Jane: Ylpeys ja ennakkoluulo
6. Auster Paul: Yksinäisyyden äärellä
7. Beauvoir Simone de: Toinen sukupuoli
8. Beecher-Stowe Harriet: Setä Tuomon tupa
9. Bellow Saul: Herzog
10. Bergman Ingmar: Kohtauksia eräästä avioliitosta
11. Bulgakov Mihail: Saatana saapuu Moskovaan
12. Camus Albert: Sivullinen
13. Canth Minna: Köyhää kansaa
14. Carpelan Bo: Axel
15. Dickens Charles: Oliver Twist
16. Donner Jörn: Isä ja poika
17. Dostojevski Fjodor: Rikos ja rangaistus
18. Dumas Alexandre: Monte Criston kreivi
19. Duras Marguerite: Rakastaja
20. Flaubert Gustave: Madame Bovary
21. Garcia Márquez Gabriel: Sadan vuoden yksinäisyys
22. Gogol Nikolai: Kuolleet sielut
23. Grass Günter: Peltirumpu
24. Haavikko Paavo: Puut, kaikki heidän vihreytensä
25. Hassinen Pirjo: Kuninkaanpuisto
26. Hemingway Ernest: Kenelle kellot soivat
27. Hietamies Laila: Valamon yksinäinen
28. Hotakainen Kari: Juoksuhaudantie
29. Huovinen Veikko: Havukka-ahon ajattelija
30. Huxley Aldous: Uljas uusi maailma
31. Hyry Antti: Kevättä ja syksyä
32. Hämäläinen Helvi: Säädyllinen murhenäytelmä 
33. Härkönen Anna-Leena: Häräntappoase
34. Itkonen Juha: Kohti
35. Jalonen Olli: Isäksi ja tyttäreksi
36. Jansson Tove: Vaarallinen juhannus
37. Joenpelto Eeva: Vetää kaikista ovista
38. Joyce James: Taiteilijan omakuva nuoruuden vuosilta
39. Kafka Franz: Oikeusjuttu
40. Kalevala
41. Kauranen Anja: Sonja O. kävi täällä
42. Kianto Ilmari: Punainen viiva
43. Kihlman Christer: Kallis prinssi
44. Kilpi Eeva: Kesä ja keski-ikäinen nainen
45. Kivi Aleksis: Seitsemän veljestä
46. Krohn Leena: Tainaron
47. Lahiri Jhumpa: Tämä siunattu koti
48. Lander Leena: Käsky
49. Lehtonen Joel: Putkinotko
50. Lindgren Astrid: Peppi pitkätossu
51. Linna Väinö: Tuntematon sotilas
52. Linna Väinö: Täällä Pohjantähden alla
53. Lundán Reko ja Tina: Viikkoja, kuukausia
54. Majakovski Vladimir: Pilvi housuissa
55. Mann Thomas: Taikavuori
56. McEwan Ian: Sovitus
57. Meri Veijo: Manillaköysi
58. Meriluoto Aila: Lasimaalaus
59. Miller Arthur: Ajan uurteita
60. Miller Henry: Kravun kääntöpiiri
61. Milne A.A.: Nalle Puh
62. Montgomery L.M.: Annan nuoruusvuodet
63. Mukka Timo K.: Maa on syntinen laulu
64. Murakami Haruki: Kafka rannalla
65. Mäkelä Hannu: Mestari
66. Neruda Pablo: Andien mainingit
67. Oksanen Sofi: Puhdistus
68. Paasilinna Arto: Onnellinen mies
69. Paavolainen Olavi: Synkkä yksinpuhelu
70. Peltonen Juhani: Elmo
71. Proulx Annie: Lyhyt kantama
72. Pulkkinen Riikka: Raja
73. Päätalo Kalle: Nuoruuden savotat
74. Raittila Hannu: Canal Grande
75. Remes Ilkka: 6/12
76. Rowling J.K.: Harry Potter ja viisasten kivi
77. Rushdie Salman: Keskiyön lapset
78. Roth Philip: Amerikkalainen pastoraali
79. Saarikoski Pentti: Mitä tapahtuu todella?
80. Saisio Pirkko: Elämänmeno
81. Shakespeare William: Hamlet
82. Shields Carol: Kivipäiväkirjat
83. Salama Hannu: Minä, Olli ja Orvokki
84. Sartre Jean-Paul: Inho
85. Sillanpää F.E.: Nuorena nukkunut
86. Solzhenitsyn Aleksandr: Vankileirien saaristo
87. Steinbeck John: Hiiriä ja ihmisiä
88. Styron William: Sofien valinta
89. Swan Anni: Tottisalmen perillinen
90. Tervo Jari: Troikka
91. Tolkien J.R.R.: Taru sormusten herrasta
92. Tolstoi Leo: Anna Karenina 
93. Turkka Jouko: Aiheita
94. Tuuri Antti: Pohjanmaa
95. Twain Mark: Huckleberry Finnin seikkailut
96. Utrio Kaari: Eevan tyttäret
97. Vartio Marja-Liisa: Hänen olivat linnut
98. Viita Lauri: Betonimylläri
99. Waltari Mika: Sinuhe egyptiläinen
100. Westö Kjell: Missä kuljimme kerran

Anna Gavalda: Kimpassa

Viime viikolla tuli luettua myös viimein Anna Gavaldan Kimpassa. Kirjalla alkoi olla jo kiire, sillä uusintoja on kirjaston maksimimäärä. En tiedä, miksi aloittaminen kesti niin kauan. Kirja oli aika paksun oloinen, ja kun nykyään ei oikein ehdi mitään kunnolla lukemaan, niin siihen ei tullut tartuttua. Ihan turhaan, sillä luin sen lopulta päivässä. Ihana lukea pitkästä aikaa sellainen kirja, jota ei vaan malttanut laskea käsistään. Ulkona aurinko paistoi ja houkutteli, mutta luin aina "vielä yhden luvun".

Camille on nuori taiteilija, joka asuu Pariisissa ullakkohuoneistossa ja tekee siivoojan töitä. Asunnon käydessä suorastaan asuinkelvottomaksi Camille muuttaa alakerran persoonallisten miesten, Franckin ja Philibertin luo. Neljäntenä kimppaan tulee lopulta myös Franckin isoäiti. Tarina on sydäntälämmittävä, se kertoo ystävyydestä, rakkaudesta, itsensä löytämisestä. Elämästä. Ihana.

Olin nähnyt aiemmin jo kirjasta tehdyn elokuvan, ja pidin siitäkin. Onhan siinä Audrey Tautou. Suosittelen lämpimästi molempia, sekä kirjaa että elokuvaa.

keskiviikko 26. lokakuuta 2011

John Irving: Garpin maailma

Tämäkin kirja löytyy tuolta sadan kirjan listalta, sain sen viime viikolla juuri sopivasti luettua. Kirja oli meillä lukupiirikirjana, ja tapaaminen on vasta tulevaisuudessa, joten hyvät lukupiiriystävät voivat jättää tämän vielä lukematta. Meillä on periaatteena, että luetuista kirjoista ei puhuta ennen varsinaista tapaamista.

Vaikka paljon olen lukenut, John Irvingiin en ollut ennen tätä tarttunut. Tämäkin osattomuus on nyt paikattu. Tiedän monia, joille Irving kuuluu niihin kirjailijoihin. Niihin luottokirjailijoihin. Niihin, jotka mainitaan, kun puhutaan lempikirjailijoista. Moni on minulle Irvingia suositellut ja Garpin maailma on usein mainittu yhtenä lempiteoksena. Tartuin siis kirjaan melko suurin odotuksin. 

Kirja kertoo T. S. Garpin omituisen elämäntarinan. Mukana on toki paljon muitakin Garpin elämän tärkeitä henkilöitä, kuten hänen äitinsä, joka halusi olla sairaanhoitaja ja äiti, mutta ei halunnut miestä elämäänsä. Garp kasvaa, ryhtyy kirjailijaksi, menee naimisiin, saa lapsia, kerää ympärilleen monia mielenkiintoisia ihmisiä. 

On oikeastaan vaikea sanoa, mitä ajattelin kirjasta. Ihan alkuun viehätyin absurdista ja omituisesta tarinasta. Jonkun ajan päästä absurdius alkoi tuntua vain omituisuuksien viljelyltä ja ärsyynnyin kirjaan. Olin jo kyllästyä kirjaan, kunnes Suuri käänne tapahtui. Sen jälkeen koko tarina tuntui muuttuvan ja kirja imaisi mukaansa. 

Vieläkin on vaikea sanoa, mitä mieltä oikeastaan olen kirjasta. Suuriin odotuksiini se ei ihan vastannut. Olin vähän hämmentynyt, mutta se nyt ei aina ole huono juttu. Eniten minuun vaikutti kirjan surumielisyys, pohja-emu. Absurdius oli tavallaan ihastuttavaa, toisaalta ärsyttävää. Ja minua jostain syystä aina välillä ärsyttää kirjat, joissa päähenkilö on kirjailija. Ne tuntuvat jotenkin liikaa kirjailijan omalta tilitykseltä. En ole Irvingia ennen lukenut, mutta sain selville googlaamalla, että Irvingin teoksissa toistuvat "akateeminen ympäristö, seksi, paini, hotellit, sirkus ja karhut". Taisi niitä kaikkia löytyä tästäkin kirjasta. Mutta kannattaako nyt enää lukea muita Irvingin kirjoja? Ihan hienoa, että kirjailijalla on tavaramerkkinsä, mutta onko Irving niitä kirjailijoita, jotka kirjoittavat samaa kirjaa yhä uudestaan ja uudestaan? Sanokaa te viisaammat. 

Niin, mutta kannatti tämä kirja silti lukea. Kyllä minä siitä tavallaan pidin. Mutta taisin olla vaistollani oikeassa; olen aina ajatellut, että Irving ei ehkä ole ihan minun kirjailijani. Ja taidan olla samaa mieltä edelleen.

Lisäys 30.10.2011: Ei pitäisi kirjoittaa näistä lukupiirin kirjoista ennen keskustelua. Tai no, kyllä kaikki yllä kirjoitettu pitää sinänsä paikkaansa. Mutta se on ihmeellistä, miten paljon enemmän kirjoista saa irti, kun niistä puhuu muiden kanssa. Kyllä tämä hyvä kirja on, yhden ihmisen omalaatuinen elämäntarina. Monipuolinen. Katsottiin muuten myös kirjasta tehty elokuva. Jäi vähän sellainen olo, että olisiko tästä tajunnut mitään, jos ei olisi lukenut kirjaa. Ja koska oli juuri lukenut kirjan, kiinnitti ehkä vähän turhan paljon huomiota siihen, mikä oli elokuvassa eri tavalla kuin kirjassa, vaikka yleensä olen sitä mieltä, että turha liikaa verrata elokuvaa ja kirjaa toisiinsa, sillä ne ovat eri teoksia ja myös niiden kerrontatapa on erilaista.

100 kirjaa

Löysinpä sattumalla surffaillessani hienon blogin, http://100kirjaa.blogspot.com/. Melkeinpä nolottaa nämä omat hyvin satunnaiset raapustukset. Blogia pitää kaksi lukioikäistä tyttöä, jotka ovat ottaneet tavoitteekseen lukea kaikki kirjat Keskisuomalaisen "100 kirjaa, jotka pitää lukea ennen kuolemaa" -listalta. Ja ovat muuten ihan hyvässä vauhdissa tuossa, iso hatunnosto. Mielentöntä sitkeyttä, jolla kahlataan läpi nekin teokset, jotka eivät itseä niin kiinnosta. Äikänope on iloinen, että on vielä sellaisiakin nuoria lukijoita, jotka haluavat sivistää itseään muullakin kuin nykyajan fantasiakirjallisuudella (jossa ei toki ole mitään vikaa, luen itsekin mielelläni). Kirjoista kirjoitetut tekstit ovat myös ilahduttavaa ja kiinnostavaa luettavaa. Inspiroidun, äkkiä lukemaan!

Noista listoista muuten. Niitähän riittää. Olen nähnyt moniakin, tämä Keskisuomalaisen on siinä mielessä ilahduttava, että se on juuri suomalaisen lukijan näkökulmasta tehty. Pidän listoista ylipäätään ja minusta on ihan hauska aina bongailla näiltä listoilta itse lukemiaan kirjoja, mutta ei näitä nyt kuolemanvakavasti pidä ottaa. Vaikka toki listalle pääsy varmasti kertoo kuitenkin jotain kirjan merkityksestä; kirjalla on löytänyt lukijansa, tullut osaksi kulttuuria. Sitä se ei välttämättä kerro, että onko kirja (juuri minun tai sinun mielestä) hyvä.

Mutta voisin itsekin ottaa tästä listasta pientä haastetta. Aika paljon olen näistä lukenutkin, mutta täydennetään. En tiedä, jaksanko kaikkea kahlata läpi, mutta aloitetaan jostakin. Uudestaan en varmaan ala ainakaan kaikkia kirjoja lukemaan, vaikka toki niissä on monta kestosuosikkiani, joita olen lukenut varmaan kymmeniä kertoja. Kirjoittelen sitten niistäkin, jos ne uusintaluetaan pääsevät.

Tässä siis tämä KSML:n lista. Olen tummentanut lukemani kirjat. Jos oikein laskin, niitä on 56. Tosin en olen kyllä lukenut kaikkia Tinttejä ja Asterixeja, enkä ehkä kaikkia Viisikkojakaan, mutta mielestäni tarpeeksi laskeakseni ne kirjalliseen sivistykseeni.


1. Mika Waltari - Sinuhe Egyptiläinen
2. J.R.R. Tolkien - Taru sormusten herrasta
3. Väinö Linna - Tuntematon sotilas
4. Aleksis Kivi - Seitsemän veljestä
5. Väinö Linna - Täällä Pohjantähden alla 1-3
6. Agatha Christie - 10 pientä neekeripoikaa
7. Fjodor Dostojevski - Rikos ja rangaistus
8. Anne Frank - Nuoren tytön päiväkirja
9. Douglas Adams - Linnunradan käsikirja liftareille
10. Astrid Lindgren - Veljeni Leijonamieli
11. Antoine de Saint-Exupéry - Pikku Prinssi
12. J.K. Rowling - Harry Potter -sarja
13. Gabriel García Márquez - Sadan vuoden yksinäisyys
14. George Orwell - Vuonna 1984
15. Veikko Huovinen - Havukka-ahon ajattelija
16. Elias Lönnrot - Kalevala
17. Jane Austen - Ylpeys ja ennakkoluulo
18. Sofi Oksanen - Puhdistus
19. Astrid Lindgren - Peppi Pitkätossu
20. Mihail Bulgakov - Saatana saapuu Moskovaan
21. Richard Bach - Lokki Joonatan
22. Umberto Eco - Ruusun nimi
23. Tove Jansson - Muumipeikko ja pyrstötähti
24. J. & W. Grimm - Grimmin sadut I-III
25. Dan Brown - Da Vinci -koodi
26. Enid Blyton - Viisikko-sarja
27. Anna-Leena Härkönen - Häräntappoase
28. Ernest Hemingway - Vanhus ja meri
29. Goscinny - Uderzo - Asterix-sarja
30. John Irving - Garpin maailma
31. Louisa May Alcott - Pikku naisia
32. Victor Hugo - Kurjat
33. C.S. Lewis - Narnian tarinat
34. A.A. Milne - Nalle Puh
35. Henri Charriete - Vanki nimeltä Papillon
36. Alexandre Dumas - Kolme muskettisoturia
37. Emily Bronte - Humiseva harju
38. William Golding - Kärpästen herra
39. Juhani Aho - Rautatie
40. Leo Tolstoi - Anna Karenina
41. Frank McCourt - Seitsemännen portaan enkeli
42. Arthur C. Clarke - Avaruusseikkailu 2001
43. J.D. Salinger - Sieppari ruispellossa
44. Charlotte Bronte - Kotiopettajattaren romaani
45. Kurt Vonnegut - Teurastamo 5
46. Isaac Asimov - Säätiö
47. Aapeli - Pikku Pietarin piha
48. Leo Tolstoi - Sota ja rauha
49. Mauri Kunnas- Koiramäen talossa
50. Margaret Mitchell - Tuulen viemää
51. Nikolai Gogol - Kuolleet sielut
52. Albert Camus - Sivullinen
53. Kirsi Kunnas - Tiitiäisen satupuu
54. Hergé - Tintti-sarja
55. Miquel Cervantes - Don Quijote
56. Eduard Uspenski - Fedja-setä, kissa ja koira
57. Mark Twain - Huckleberry Finnin seikkailut
58. Johanna Sinisalo - Ennen päivänlaskua ei voi
59. Herman Hesse - Lasihelmipeli
60. Günther Grass - Peltirumpu
61. Jostein Gaarder - Sofian maailma
62. Leon Uris - Exodus
63. Lucy M. Montgomery - Pieni runotyttö
64. Ilmari Kianto - Punainen viiva
65. Franz Kafka - Oikeusjuttu
66. Guareschi Giovanni - Isä Camillon kylä
67. Lewis Caroll - Liisan seikkailut ihmemaassa
68. John Steinbeck - Eedenistä itään
69. Kari Hotakainen - Juoksuhaudantie
70. Paulo Coelho - Istuin Piedrajoen rannalla ja itkin
71. Jules Verne - Maailman ympäri 80 päivässä
72. Risto Isomäki - Sarasvatin hiekkaa
73. Jaroslav Hasek - Kunnon sotamies Svejk maailmansodassa
74. Giovanni Boccaccio - Decamerone
75. Oscar Wilde - Dorian Grayn muotokuva
76. Milan Kundera - Olemisen sietämätön keveys
77. Homeros - Odysseia
78. Peter Hoeg - Lumen taju
79. Arthur Conan Doyle - Baskervillen koira
80. William Shakespeare - Hamlet, Tanskan prinssi
81. Eino Leino - Helkavirsiä-sarja
82. Stieg Larsson - Miehet, jotka vihaavat naisia
83. Yrjö Kokko - Pessi ja Illusia
84. Thomas Harris - Uhrilampaat
85. Raymond Chandler - Syvä uni
86. Jean M. Untinen-Auel - Luolakarhun klaani
87. Deborah Spungen - Nancy
88. Stephen King - Hohto
89. Laura Ingalls Wilder - Pieni talo preerialla
90. Laila Hietamies - Hylätyt talot, autiot pihat
91. Aino Suhola - Rakasta minut vahvaksi
92. Aleksandr Solzhenitsyn - Vankileirien saaristo
93. Mikael Niemi - Populäärimusiikkia Vittulajänkältä
94. Timo K. Mukka - Maa on syntinen laulu
95. Juha Vuorinen - Juoppohullun päiväkirja
96. Kjell Westö - Missä kuljimme kerran
97. Veijo Meri - Manillaköysi
98. Maria Jotuni - Huojuva talo
99. Juha Itkonen - Anna minun rakastaa enemmän
100. Jan Guillou – Pahuus


keskiviikko 24. elokuuta 2011

Yöpöydän pinojen kartoitus

Listojen ystävänä voisin päivittää listaa kesken olevista ja lukemista odottavista kirjoista. Edellisillä listoilla olleista lukemattomista kirjoista luetuiksi ovat päässeet: 


Päivi Honkapää: Meren alku (olen lukenut koko trilogian, muut osat Viides tuuli ja Taivaan paino)
Hannu Väisänen: Vanikan palatHannu Väisänen: Toiset kengät
Michael Pollan: Oikean ruoan puolesta.
Alexandra Salmela: 27 eli kuolema tekee taiteilijan
Leena Parkkinen: Sinun jälkeesi Max
Marjaneh Bakhtiari: Mistään kotoisin.



Honkapään ja Väisäsen kirjoista pidin kovasti, samoin Mistään kotoisin oli mukavaa luettavaa. Pollanin pamflettikirja (voisiko sitä sellaiseksi nimittää?) oli mielenkiintoinen ja sai aikaan sen, että jonkin aikaa yritti suorastaan hysteerisesti välttää teollista ruokaa. 


Salmelan 27 ja Parkkisen Sinun jälkeesi Max olivat pienoisia pettymyksiä. Parkkisen kirjasta pidin enemmän, mutta siltäkin odotin jotenkin enemmän. Salmelan kirja vaikutti aluksi mielenkiintoiselta, mutta lopulta lähinnä ärsytti. Muodosta tuli jotenkin itsetarkoitus ja kaikki henkilöt olivat aika rasittavia. Kummatkin ovat kuitenkin esikoiskirjailijoita, ja saattaisin lukea kummaltakin sen toisenkin kirjan.

Kesken tällä hetkellä on: 
Erkki Lampén: Neljä retkeä läpi Suomen 
J. R. R. Tolkien: Kirjeet
Pasi Heikura: Aristoteleen kantapää
Timo Saloviita: Työrauha luokkaan
Leo Tolstoi: Anna Karenina (tämä pitää kohta jo ehkä aloittaa alusta, tauko on ollut niin pitkä, että olen sopivasti pudonnut tarinasta).


Lukemista yöpöydällä vaarallisesti huojuvissa pinoissa odottavat myös seuraavat kirjat: 
Daniel Katz: Berberileijonan rakkaus
Ngugi wa Thiong'o: Variksen velho
Anni Blomqvist: Myrskyluodon Maija
Reko ja Tina Lundán: Viikkoja, kuukausia
Joel Haahtela: Katoamispiste
Anna Gavalda: Kimpassa
Niall Williams: Niin kuin taivaassa
Chimamanda Ngozi Adichie: Purppuranpunainen hibiskus
Juhani Aho: Papin rouva
Anne Brönte: Agnes kotiopettajatar
Kenneth E. Bailey: Tuhlaajapoikien paluu
L. M. Montgomery: Vanhan kartanon Pat
Agatha Christie: Ruskeapukuinen mies
Katri Sarmavuori: Opi ja ohjaa lukemista
Kaisa Neimala & Jarmo Papinniemi: Lukukirja - kirja kirjoista





Lisäksi pitäisi hakea kirjastosta seuraava lukupiirikirja eli John Irwingin Garpin maailma.


Mistä aloittaisi? Siitä, jossa tulee ensimmäisenä kirjaston eräpäivä vastaan? 
Listojen tekijä muistuttaa kuitenkin tässä myös itseään, että lukeminen ei ole suoritus vaan nautinto. 


Tarkkaavainen lukija muuten saattaa huomata, että edellisellä kerralla luettavien listalla oli teoksia, jotka eivät ole tulleet luetuksi, eivät ole enää lukemattomien listallakaan. Ne ovat lähinnä kirjoja, jotka omistan ja jotka olen suosiolla siirtänyt takaisin kirjahyllyyn odottamaan luetuksi tulemistaan.

Saa huutaa!

Viime kevään suosikkiohjelmani oli Stage - paras koulumusikaali. Olin aluksi aika epäileväinen konseptin suhteen, mutta yllätyin iloisesti. Ohjelmassa oli positiivinen henki, siinä nautittiin onnistumisista eikä epäonnistumisista. Kaikki mukana olleet koulut olivat omalla tavallaan mahtavia, ja nuorten energia oli ihanaa seurattavaa. Oman mielenkiinnon ohjelmaan tietysti toi, että mukana oli yksi tuttu koulu ja monia tuttuja oppilaita.

Viime perjantaina kävin Linnanmäen Peacock-teatterissa katsomassa valmiin musikaalin Silmistä pois, enkä joutunut pettymään sielläkään. Ammattitaitoista, hienoa, mielenkiintoista. Upeita laulajia, mukaansatempaavaa musiikkia, vaikuttavia tansseja ja joukkokohtauksia, tunteita laidasta laitaan. Nuoret olivat todella taitavia (ja sitä toki olivat myös ohjaajat, jotka lopullisen version hioivat), ja lisäksi mukana oli sitä jotain, joka joskus jää ihan ammattimaisista produktioista puuttumaan: täydellä sydämellä tekemistä. Nämä tekijät tekivät täysillä ja nauttivat tekemisestä, ja se näkyi ja loisti katsomoon. Lopputuloksena oli yksi vaikuttavimmista teatterielämyksistä vähään aikaan.

Kiitos Marco Bjurström siitä, että uskot nuoriin!

perjantai 22. heinäkuuta 2011

Camilla Läckberg: Jääprinsessa

En yleensä lue kovin paljon dekkareita. Kesän kunniaksi ja kirjapiirin valinta tuli tartuttua kuitenkin Camilla Läckbergin esikoisteokseen Jääprinsessa. Sopivan viileää luettavaa helteeseen.

Kirjassa kirjailijoiden elämäkertoja kirjoittava Erica palaa vanhaan kotikaupunkiinsa Fjällbackaan ja löytää vanhan lapsuudenystävänsä kuolleena kylpyammeesta ranteet auki viillettynä. Pian selviää - yllätys yllätys - että kyseessä ei olekaan itsemurha. Rikoksen selvittämisen lisäksi mukana on ihmissuhdekuvioita ja menneisyyden pohdintaa.

Kirja oli oikein sujuvaa luettavaa. Toisin kuin ehkä kaikki muut ihmiset, en ole lukenut oikeastaan ollenkaan ruotsalaisia dekkareita, vaikka sen kai pitäisi kuulua pohjoismaiseen yleisivistykseen. En siis osaa verrata tätä niihin, mutta tyylilajinsa kelpo edustaja kirja oli. Parasta oli leppoisasti kuvatut hahmot ja pikkukaupungin tunnelma. Mysteeri tosin aukesi vähän liian helposti. Vaikka varsinaista murhaajaa en arvannutkaan ennen kuin ihan lähellä loppua, niin monet juonen kannalta merkittävät käänteet olivat vähän liian helposti arvattavissa jo kirjan alkumetreillä. Sen verran kuitenkin kirja imaisi mukaansa, että taidanpa lainata kirjastosta muutaman muunkin Läckbergin teoksen.

torstai 10. helmikuuta 2011

Vapauta kirja!

Aloitin jonkin aikaa sitten uuden harrastuksen, bookcrossauksen. Ajatuksena on vapauttaa kirjoja omasta kirjahyllystä muidenkin luettavaksi. Kirjat rekisteröidään nettisivuille, ja jokainen kirja saa oman "henkilötunnuksensa", jonka avulla kirjan löytäjä voi käydä kommentoimassa päiväkirjaan. Hyvässä tapauksessa kirjan vapauttaja saa siis seurata kirjansa matkaa ympäri maailmaa.

Olin kuullut ideasta jo vuosikausia sitten, mutta ajattelin, että en halua luopua kirjoistani. Nyt päätin kuitenkin kokeilla - ja hei, tämähän on ihan hauskaa. Kirjahyllyssäni on useita kirjoja, joita en todennäköisesti tule lukemaan uudestaan. Tämä on hauska tapa pitää kuitenkin jonkinlainen kosketus kirjaan olemassa. On jännittävää odottaa, onko kukaan löytänyt vapauttamaani kirjaa ja viitsiikö hän käydä kuittaamassa löytönsä nettisivuilla.

Kaikista kirjoista ei tietenkään kuulu vapautuksen jälkeen mitään. Tämä mietityttää. Eikö löytäjä vaan ole jaksanut etsiä nettisivua ja kuitata löytöään sinne, vai onko kirja päätynyt jossain roskiin? Ensimmäinen vaihtoehto olisi toivottava. Kirjojen roskiin heittäminen tuntuu suorastaan julmalta, ainakin jos ei ole kyseessä ihan risa kirja. Toisaalta esimerkiksi kirpputorit ovat täynnä kirjoja, jotka eivät enää kiinnosta ketään ja jotka vievät valtavasti tilaa. Aikansa hittikirjoja suorastaan pursuilee. Viimeksi kirpparilla käydessäni kiinnitin huomiota Riitta Uosukaisen kirjaan Liehuva liekinvarsi, jota näkyi olevan tarjolla yksi jos toinenkin kappale.

Tässä on yksi tapa hyötykäyttää vanhoja kirjoja. Aika hienoja, vai mitä? Mutta toisaalta vähän säälittääkin kirjat - ehkä se kuitenkin vielä olisi löytänyt lukijan... Todennäköisemmin näihin ei ole kuitenkaan käytetty arvotavaraa tai uniikkikappaleita, joten iloitaan vaan siitä, että kirja voi löytää uuden elämän vaikka näin.

keskiviikko 2. helmikuuta 2011

Luettavien lista kasvaa. Tällä hetkellä yöpöydällä (konkreettisella ja kuvaannollisella) odottavat seuraavat kirjat.

Nämä ovat aloitettuja, keskenlukuisia, mutta ehdottomasti sellaisia, jotka on tarkoitus lukea loppuun:

Adrian Plass: Tavallisen tallaajan tienviittoja
Timo Saloviita: Työrauha luokkaan
J. R. R. Tolkien: Kirjeet
Leo Tolstoi: Anna Karenina
Päivi Honkapää: Meren alku
Hannu Väisänen: Vanikan palat
Michael Pollan: Oikean ruoan puolesta.

Tuossa on toki monenlaisia kirjoja, mutta ihmettelen kovasti, missä vaiheessa minusta on tullut sellainen ihminen, jolla on kerrallaan kolme romaania kesken? Ennen ei ollut, koska luin muutenkin nopeammin kirjat loppuun.

Näitä taas on tehnyt mieli jo aloittaa, mutta ajattelin yrittää ainakin osan edeltävistä saada loppuun ensin:

Alexandra Salmela: 27 eli kuolema tekee taiteilijan
Joel Haahtela: Katoamispiste
Hannu Väisänen: Toiset kengät
Seita Parkkola & Nina Repo: Jalostamo
Väinö Linna: Esseitä
Juha Ruusuvuori: Nokian nuoriso-ohjaaja
Katri Lipson: Kosmonautti
Leena Parkkinen: Sinun jälkeesi Max
Mika Waltari: Mikael Karvajalka
Johannes Linnankoski: Pakolaiset
John Steinbeck: Taivaan laitumet
Marjaneh Bakhtiari: Mistään kotoisin
Juhani Aho: Papin rouva.

Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään. Näistä edeltävistä Salmelan kirja on listalla siksi, että se on lukupiirimme seuraava kirja. Muut löytyvät omasta kirjahyllystä odottamassa lukemista. Kirjahyllyn ulkopuoleltakin olisi vaikka mitä kiinnostavaa luettavaa. Miksi kummassa nykyisin tulee käytettyä niin vähän aikaa lukemiseen?